Homekoulut

Johdanto

astma oireet homekoulussaSaamme tiedotusvälineiden kautta toistuvasti kuulla päiväkodeista ja kouluista, joissa oppilaat ja opettajat oireilevat monimuotoisesti. Lääkärit tutkivat oireita, tekevät taudinmäärityksiä ja määräävät lääkkeitä ja sairaslomia potilaille. Kierteen jatkuessa ylikuormitettu sairaanhoitojärjestelmämme ei kykene saamaan selville monimuotoisten oireiden alkuperää. Ihmisiä jopa syyllistetään väittämällä että heillä on heikko vastustuskyky kun flunssat toistuvat yhä uudelleen.

Ympäristössämme on mikrobeja, homeita, itiöitä, siitepölyä ja bakteereja. Ihmiskunta on ollut niiden kanssa symbioosissa jo aikojen alusta saakka. Jos niitä ei olisi, ei olisi ihmistäkään.

Edellä mainitut mikrobit ja muut hiukkaset ovat niin pieniä, että ne leijuvat ilmassa. Niitä on kaikkialla, eikä niiden läsnäoloa voi välttää. Ilma, jossa ne leijuvat, koostuu typestä, hapesta ja muutamasta muusta kaasusta, joiden osuus on vähäinen. Sen lisäksi ilmassa on vettä kaasumaisessa muodossa. Mitään niistä ei voi silmin havaita.

Vain pieni osa mikrobeista ja homeista on todella vaarallisia. Ne erittävät kasvaessaan sivutuotteina myrkyllisiä kaasuja eli toksiineja. Toksiinit rapauttavat immuunipuolustusjärjestelmää joutuessaan kehoomme hengitysteitse. Vastustuskykymme heikentyessä altistumme erilaisille taudinaiheuttajille. Mitä kauemmin olemme altistustilassa sitä vaikeammiksi oireemme muodostuvat.

 

Fysiikka ja biologia taustalla

kondenssio

Ilman sisältämän vesihöyryn määrä ilmoitetaan suhteellisena tai absoluuttisena arvona. Suhteellinen kosteus-% kertoo, paljonko vettä on kussakin lämpötilassa siihen nähden, mitä siinä maksimissaan (=100 %) voisi olla. Kosteuden ylittäessä 100 % vesihöyry muuttuu olomuotoon, jota kutsutaan sateeksi. Absoluuttinen arvo ilmoitetaan grammoina (g) vettä ilmakiloa kohti, lämpötilasta riippumatta.

Mikrobit ja homeet tarvitsevat kasvaakseen kasvualustan, jollaisena voi toimia mikä tahansa pinta tai huokoinen rakenne. Sen lisäksi ne tarvitsevat sopivan lämpötilan, kosteuden ja ravinnelähteen. Ravinnelähteinä voivat olla rakenteessa olevat aineosat ja/tai ilman mukana tulleet aineet. Lähes kaikki rakennusmateriaalit ovat riittävän huokoisia toimiakseen kasvualustana - ehkä lasia ja terästä lukuun ottamatta.

Ihmiskunta käyttää mikrobeja ja homeita hyödyksi monissa toiminnoissaan, esimerkiksi ruuan valmistuksessa (juustot, viilit, gefiirit, leivät, olut, viini, jne). Mikäli vääränlainen kasvusto sattuu saamaan vallan, tuotanto saattaa mennä pilalle. Väärän bakteerin saastuttamana viinistäkin tulee etikkaa. Toisaalta taas hapantaikinan juuri säilyy hyvin kauan käyttökelpoisena kuivassa tilassa.

homekoulu kosteusvaurioSienten kasvattaja valitsee kasvualustaksi turpeen, johon hän istuttaa sienten itiöitä. Sen jälkeen hän kastelee kasvualustan sekä laskee lämpötilaa, ettei kosteus haihtuisi. Lisäksi hän sammuttaa valot ja luonto hoitaa loput.

 

 Ongelmat rakennuksissa

Käyttöajaltaan jaksolliset rakennukset ovat otollisia mikrobien ja homeiden kasvualustaksi. Rakennusten varsinaisena käyttöaikana kosteuskuormaa tulee ulkoisesti ilmanvaihdon mukana, sekä sisäisesti pesuvesien yms. käsittelyn yhteydessä. Rakennukset kuormittuvat myös ihmisten erittämästä kosteudesta.

Kun rakennuksen seisontajakso alkaa, ilmanvaihto pysäytetään ja valoja vähennetään tai ne jopa sammutetaan. Lämpötilaa lasketaan, jolloin suhteellinen kosteus nousee ja rakenteet kostuvat. Kaikki tämä tehdään rakennusmääräysten ohjeiden mukaisesti energiansäästöä ja käyttökustannuksia ajatellen.

Toiminta vastaa sienten kasvatusta sillä erotuksella, että sienten viljelijä valitsee mitä kasvatetaan

Mitä kauemmin jaksollista toimintaa harjoitetaan, sitä enemmän kosteutta kertyy rakenteisiin. Toiminta-ajan ilmanvaihdolla ei kosteutta kyetä poistamaan.

Rakennusaikaisella kosteudella on oma merkityksensä. Betoni kuivuu 1 cm / viikko. Aluksi betonia on jopa kasteltava, ettei halkeamia tulisi. 10 cm betonivalun kuivumista ei jaksa odottaa rakennuttaja, rahoittaja eikä rakentaja. Betonin kuivattaminen jää todellisuudessa käyttäjän ja rakennuksen omistajan murheeksi. Tästä ongelma yleensä alkaa ja pahenee seisontajaksoon liittyvillä ilmastoinnin katkoksilla ja lämpötilan alentamisilla.

home testi

Ilmanvaihdon mukanaan tuoma vesihöyry on tullut näkyväksi ongelmaksi päivittäistavara-kauppojen kylmäkalusteissa. Elintarvikkeen alhaisesta säilytyslämpötilasta johtuen kylmäkalusteen ulkopintojen lämpötila alittaa kastepistelämpötilan, jolloin ilman sisältämä vesihöyry tiivistyy vedeksi. Haitta näkyy vetenä ja kosteutena elintarvikkeissa, kylmäkalusteissa ja lattialla.

Ulkoilman mukanaan tuoma vesihöyry ei ole ongelman ydin talvikaudella. Kun ulkolämpötila on alhainen, vettä on absoluuttisesti vähän vaikka suhteellinen kosteus olisikin korkea.

Mikrobeja ja homeita voidaan hävittää säteilyttämällä ja otsonoimalla sekä käyttämällä ultraviolettivaloa tai kemikaaleja. Nämä menetelmät ovat radikaaleja ja muita ongelmia aiheuttavia sekä kalliita. Toimenpiteet kohdistuvat pääosin pintoihin eikä huokoisten rakenteiden sisään. Näin toimimalla saadaan aikaan vain väliaikainen ratkaisu, jonka jälkeen kasvusto jatkaa kasvuaan. Rakennusmateriaaleja puretaan ja uusitaan käyttämällä runsaasti rahaa. Korjaustoimenpiteiden ajaksi siirrytään väistötiloihin, joissa hetken kuluttua havaitaan samoja ongelmia kuin korjattavassa rakennuksessa.

 

Ratkaisu

Ongelman ratkaisemiseksi on välttämätöntä pureutua rakennusten seisontajaksoihin. Ilmastointia ei tule pysäyttää seisontajaksojen, viikonloppujen tai edes öiden ajaksi. Seisontajakson aikana ei tule vaihtaa ilmaa, vaan kierrättää ja kuivata sitä. Kuivaus on mahdollista toteuttaa absorptioon perustuvilla kuivamilla. Mikäli absoluuttinen kosteus saadaan pidettyä pienempänä kuin n. 6 grammaa vettä per ilmakilo, kasvuston lisääntymistä ei esiinny.

Rakennusten nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä ei toteuta tätä kuivausmenetelmää, jossa vesipitoisuus pysyisi alle 6 grammaa per ilmakilo. Talotekniikan ilmanvaihto-osuuteen on lisättävä kiertoilmakäyttö ja kuivatus. Automaatiota on muutettava vastaamaan muuttunutta toimintaa.ilmankuivain dst

Rakennusmääräyksemme säätelee tarkoin talotekniikan (TATE) osalta mm. lämpötilaa, ilman-vaihdon määrää, suodatusastetta, energian käyttöä sekä itse rakenteita ja niiden lujuuksia. Rakennusmääräyksemme ei suosi kiertoilmaa, eikä määrittele mitenkään kosteuden hallintaa.

Koska emme pysty välttämään mikrobeja ja homeita, on pidettävä huoli siitä, että olosuhteet niiden kasvulle ovat minimaalisen pienet. Kun kasvu on pientä, kykenee toimintajakson aikainen ilmanvaihto viemään haitalliset toksiinit pois rakennuksesta. Toksiinipitoisuuden ollessa pieni eivät ihmisetkään oireile. Mikäli mikrobit ja homeet ovat "koteloituneina" kuivassa tilassa (esimerkkinä taikinajuuri), ongelmaa ei enää ole.

Kaikki edellä mainittu koskee kaikkia rakennuksia, myös jatkuvatoimisia. Niissä ongelma on vähäisempi, mutta esiintyy kun absoluuttinen kosteus ja lämpötila ylittävät kasvuston käynnistymiselle tarvittavan rajan.

Terveydellä ei ole hintaa.
Helsingissä 11.12.2013. Orvo Backman